Kalium on elimistössä elintärkeä kivennäisaine. Se on välttämätöntä muun muassa hermoärsykkeiden välittymiselle lihaksissa ja sydämessä, se on tärkeää normaalin verenpaineen kannalta ja varmistaa elimistön terveen happo-emästasapainon.
Tyypillisesti terveellinen ruokavalio, joka sisältää runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, antaa riittävästi kaliumia. Erityisen runsaasti kaliumia sisältävät banaanit, perunat, appelsiinit, avokadot, tomaattimurska, kuivatut aprikoosit, rusinat, taatelit, vihannesmehut, soijapavut, pinaatti ja sienet.
Kalium on elimistön elintärkeä kivennäisaine, joka osallistuu lukuisiin toimintoihin
kaikissa kehon soluissa. Yli 98 % kehon kaliumista sijaitsee suoraan soluissa.
Kalium on natriumin luonnollinen vastustaja. Liian suuri natriumin määrä elimistössä voi
johtaa kaliumin puutteeseen, ja päinvastoin, liian suuri kaliumin määrä veressä voi johtaa natriumin lisääntyneeseen poistumiseen. Natriumin ja kaliumin elektrolyyttitalouden tasapaino on edellytys solujen oikealle vesipitoisuudelle sekä monien elimistön fysiologisten prosessien säätelylle.
- Se edistää hermoston normaaleja toimintoja
- Se varmistaa hermoärsykkeiden oikean välittymisen lihaksiin
- Se on vastuussa impulssin synnystä ja hermojohtumisesta sydämessä
- Se on tärkeää normaalin verenpaineen ylläpitämiseksi
- Se takaa optimaalisen happo-emästasapainon
- Se vaikuttaa hormonien vapautumiseen
- Se on tärkeää proteiinien ja hiilihydraattien aineenvaihdunnan kannalta
- Se estää kalsiumin lisääntynyttä erittymistä munuaisten kautta
- Jos kaliumin saanti ravinnosta on riittämätöntä
- Huuhtelemalla kaliumia pois käyttämällä liikaa suolaa
- Sairauden tai lääkityksen seurauksena
- Liiallisen kaliumin erittymisen kautta, esim. kilpaurheilijoilla
- Jos kyseessä on laksatiivin väärinkäyttö
- Vaikea ripuli, oksentelu, maha-, suolisto- ja sappitiehyet
- Maksakirroosi tai lisämunuaisten yliaktiivisuus
- Kofeiinipitoisten, sokeripitoisten juomien liiallinen kulutus
- Kaliumin saanti voi olla tarpeen
o kaliumin puutteen poistamiseksi ja välttämiseksi
o jos veren kaliumpitoisuus on alhainen
o jos veri on liian hapanta
o neuromuskulaarisissa häiriöissä ärsykkeiden välittymisen parantamiseksi hermoista
lihaksiin
o kaliumin puutteen aiheuttamiin sydämen rytmihäiriöihin
o digitalisvalmisteiden käytöstäjohtuvien sydämen rytmihäiriöiden vuoksi
o jos sinulla on korkea kaliumpitoisuus veressäsi
o käytettäessä samanaikaisesti diureettista, kaliumia säästävää lääkitystä
o dialyysipotilaat, koska munuaisten toiminta on heikentynyt
o jos sinulla on lisämunuaiskuoren sairaus (hyporenineeminen hypoaldosteronismi)
o heille, joilla munuaisten suorituskyky on heikentynyt
o jos veressä on aineenvaihdunnallinen happojen ylimäärää
o heille, joilla on hoitamaton lisämunuaisten vajaatoiminta (Addisonin tauti)
o jos mahalaukun tai suolen kulku on tukossa
- Kaliumin saannista on periaatteessa aina keskusteltava lääkärin kanssa, jotta voidaan
selvittää, onko se todella tarpeen vai onko sillä yhteisvaikutuksia lääkityksen kanssa. Raskaana olevien ja imettävien naisten tulisi myös ottaa kaliumia vasta lääkärin kanssa neuvoteltuaan. - Keskustele kaliumin käytöstä lääkärisi kanssa, jos sinulla on heikentynyt munuaistoiminta
tai sydänsairaus tai jos noudatat vähäsuolaista tai vähäsokerista ruokavaliota tai jos veressäsi on liikaa happoa. - Tietyt lääkkeet voivat lisätä kaliumin määrää liikaa, kuten tietyt verenpainelääkkeet
tai verenohennuslääkkeet, sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet, kipulääkkeet ja tulehduskipulääkkeet. Samanaikaista käyttöä vegetatiiviseen hermostoon vaikuttavien lääkkeiden kanssa on myös vältettävä.
